Teuvo Suominen

Vaikuttavat kuvat Valokuvia Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Teuvo Suomisen VAIKUTTAVAT KUVAT kertoo ympäristöheränneen ”early birdin” tiestä luontokuvaharrastuksesta monipuoliseen ammattiin: kuvaaja, kuraattori, kirjoittaja. Näyttelyssä ”kokoonnutaan leiritulille ja tiiraillaan soputeltan aukoista ja mikroskoopin linssin läpi eliömaailmaa” kemistibiologin silmin. Näyttelyn kuvat ja niiden syntytilanteet nyt 85-vuotias Teuvo selostaa muistikuviensa perusteella. Esillä on valikoima 1950 -luvulta kuluvan vuosituhannen alkuun. Teuvo kantoi mukanaan aina kahta kameralaukkua, myös filmikameroita, ja editoi kuvausretkien sadosta kymmeniä luontoelokuvia. Tie vaikuttajaksi FM toimittaja, valo- ja elokuvaaja Teuvo Suominen on kuudenkymmenen vuoden ajan suojellut, pelastanut ja tehnyt ymmärrettäviksi luontokappaleita ja elinympäristöjä kameroidensa ja terävän kynänsä avulla. Kotihiiriä Teuvo kuvasi kotonaan 13-vuotiaasta lähtien omatekoisilla laitteilla kunnes hiiret valloittivat keittiön. Kuvaaja kokeili valaistusoloja, opetteli tekniikkaa ja kehitti itse myös värikuvia. Kokeilujen alkaessa kameran laukaisu vielä laukaisi loukun, mutta Teuvo halusi oppia kuvaamaan kohteensa edullisessa valossa, omissa touhuissaan ”niitä tappamatta”. Luontokuvaajan uransa Teuvo aloitti ylioppilaskesänään tutkimusapulaisena Bromarvissa. Pekka Nuortevan kirjaan SUOMEN ELÄINKUVASTO Matelijat Sammakkoeläimet Kalat Selkärangattomat hän kuvasi yli kolmesataa lajikuvaa ”viheliäisen pienistä tai muuten mahdottomista elukoista”, elävinä eikä neulan lävistäminä. Yksisoluisten kuvaus merenrannoilla, ojien pohjissa ja jätevesien puhdistuslaitoksilla oli biologian ja kemian opiskelijalle kuin terapiaa. ”Mieli herkistyi. Masennus, jota opiskeluaikana podin, ikäänkuin liukeni pois kun kehitin näitä kuvia.” Opiskellessaan jatkossa kemiaa Kaliforniassa Teuvo havahtui luontokatoon ja ympäristöongelmiin ja alkoi kuvata myös ”rivoa ja saastaa”. Teuvo siirtyi viettämään piilokojuelämää ja tallensi katoamisuhan alla olevia petolintuja kirjaksi asti. Lintujen rengastajat havaitsivat selviä mutta myös selittämättömiä pesätuhoja. Ilmestyessään vuonna 1967 LINTUJEMME KATOAVA AATELI järkytti nuoria luonnon harrastajia. Teuvon teosjärkäle herätti yhteiskunnankin mitassa: kuolevatko linnut ihmisten käden kautta suoraan vai välillisesti. Ympäristömyrkyt ja ihmisen toiminnan vaikutus elinympäristön köyhtymiseen olivat jo nousseet tarkkailun kohteiksi Rachel Carsonin kirjan ”Silent spring” ilmestyttyä 1962. Teuvon kuvia ja kirjoituksia alettiin julkaista ”lajinsa ensimmäisinä” yleisaikakauslehdissä. Jutuillaan Teuvo avasi luonnon ihmeitä ja käyttäytymisen lakeja laajalle yleisölle.Teuvon luontotietoa popularisoivia lehtiartikkeleita on näyttelyssä esillä. Luonnon tuholle Teuvo etsi syitä ja syyllisiä useilla foorumeilla. Erityisesti Suomen Luonto -lehden METSÄNUMERO 3/1970 herätti kriittistä keskustelua tehometsätaloudesta. Vuodet 1968 – 1980 SUOMEN LUONTO -lehden toimittajana Teuvo houkutteli huomaamaan sammalten ja kevätkynsimöiden ohella teollisuuden ja kuluttamisen vaikutuksia ja nosti esiin luonnon suojelun keinoarsenaalia. Lehteä hän kehitti yleisölle ymmärrettävämpään suuntaan ja kasvatti kuvituksen roolia ja otti käyttöön värikuvat. Näyttely Teuvo Suomisen VAIKUTTAVAT KUVAT avaa luonnonsuojelun vaiheita Suomessa ja maailmalla 1950-luvulta tähän päivään. Miten on käynyt petolinnuille? Saavatko suurpedot elämisen oikeuden? Kaatuvatko ikimetsät? Virtaavatko vedet? Onko luontokappaleilla, yhtenä myös ihmisellä, jalansijaa? Pysähtyykö luontokato? Näyttelyn yhteydessä esitetään Mörne-salissa luonto- ja ympäristödokumentteja, joita Teuvo on kuvannut myös Kirkkonummella. Näyttelyn toteutuksesta Teuvo Suomisen VAIKUTTAVAT KUVAT näyttely syntyi Suomen Kulttuurirahaston Teuvo Suomiselle myöntämän Eminentia -apurahan alullepanemana. Apuraha mahdollisti filmimateriaalin digitoinnin ensin kirjaa (Luonnonsuojelijan testamentti Docendo 2020) ja sitten näyttelyä varten. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto, Suomen Luonnonsuojelun Säätiö ja Finnfoto tukivat itse näyttelyn toteutusta apurahoin: Marjukka Kulmanen, suunnittelu ja tekstit, Heikki Laurila, suunnittelu ja graafinen ilme. Näyttelyn toteutukseen on osallistunut myös erikoistutkija Anne Isomursu Suomen valokuvataiteen museosta, jonne Suomisen yli 10.000 kuvaa on lahjoitettu. Suomisen kymmenet luontofilmit ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n hallussa filmi- ja ääninauhoina, vasta pieni osa digitoituna apurahan turvin. Marjukka Kulmanen Näyttelyn tuottaja/kuraattori +358400667338 marjukka@sange.fi